Alpakan terveys (päivitetään)

07.08.2024

Perushoitoon liittyviä huomioita 

(Vastuuvapauslauseke:. en ole eläinlääkäri ja nämä ovat vain omia huomioita ja ohjeita joita kerännyt esm alan kirjallisuudesta.  (mm.Jane Vaughan) Tässä yleiskatsauksessa esitetyt hoitokäytännöt eivät korvaa eläinlääkärin neuvoja. Jos alpakallasi ilmenee terveysongelmia, tulisi se aina arvioida eläinlääkärin toimesta.

Jokainen tuntee omat alpakat parhaiten ja tekee itse ratkaisut. Jos kiinnostaa lukea enemmän aiheesta niin kirjoituksen alla löytyy lähteet.)


Jokainen alpakan omistaja toivoo pitävänsä alpakat terveenä ja hyvässä kunnossa. 

Kuitenkin, riippumatta siitä, kuinka kovasti yritämme, ympäristössä on aina taudinaiheuttajia, jotka voivat päästä kehoon ja aiheuttaa sairauksia. 

On muistettava, että alpakka, saaliseläimenä ravintoketjussa, ei näytä sairauden oireita, ja tämän takia saatat huomata sen vasta kun tilanne on jo vakava.  (siksi on hyvä tuntea omien eläinten normaalin käytösen, ja jos jokin poikkeaa, niin ota tarkempaan seurantaan.)

Myös, vaikka noudattaisimme kaikkia turvallisuussääntöjä, jossa laumamme oleskelee, joskus tapahtuu loukkaantumisia ja onnettomuuksia. 

Niiden syynä voivat olla esimerkiksi orien väliset taistelut (erityisesti jos niillä on taisteluhampaat), aidan ulkonevat elementit, vaurioitunut verkko, eläinten ulottuville jätetyt vaaralliset esineet (esim. heinän naru, väärin sijoitetut haravat), ja joskus jopa uteliaisuudet, kuten ikeniin tai silmään juuttunut paksumpi heinänkorsi.  

Meillä Lily loukkasi nenänsä ja se vaati muutaman tikin nenään 

Nise taas sai haavan peräpäähän, varmaan rapsuttanut itseään aitaan. Onneksi pelkällä sinkkissuihkeella saatiin paranemaan. Epäilen että nämä ovat tulleet sinkkiverkosta jossa on ikävä kyllä liitoskohdat teräviä. (Verkot menossa vaihtoon joissa on muovisuoja päällä) 

Avicii taas tökkäsi silmän johonkin, ehkä heinänkorsi. Tämä vaati sitten vähän enemmän hoitoa. antibiootti silmätipat 2-3h välein ja yöksi antibiootti 2 "kreemiä" . 10 päivän ajaksi. Pieni jälki jäi silmään eikä se luultavasti koskaan katoa?

Tällaisissa tilanteissa laumaa hoitavan eläinlääkärin apu on korvaamatonta.

Mutta jo ennen kuin eläinlääkäri saapuu paikalle on hyvä itse aloittaa jo tarvittava hoito.  Tätä varten on hyödyllistä varata ensiapupakkaus. 

Tässä kirjoituksessa kerron, kuinka seurata lauman terveyttä havaitaksesi ja reagoidaksesi mahdollisiin poikkeavuuksiin mahdollisimman aikaisin, ja mitä tulisi sisällyttää alpakoiden ensiapupakkaukseen.

Ei ole väliä, omistatko muutaman alpakka vai suuren lauman, on syytä pitää ensiapupakkaus aina käsillä, sillä se voi olla hyödyllinen hätätilanteissa. Alla on luettelo asioista, jotka sinun tulisi sisällyttää siihen.

Desinfiointiaineet ja sidetarvikkeet

  • Asept - haavan desinfiointiaine, joka "ei nipistä" kuten vetyperoksidi (hyväksyttävämpi eläimille)
  • sinkki-spray tai voide, jossa on hopeaioneja, sinkkioksidi - puhdistettuihin ja desinfioituihin haavoihin paranemisen nopeuttamiseksi (varo, ettei eläin nuole sitä)
  • Betadine (10% jodiliuos) - iholle, haavojen ympärille, vahva antiseptinen vaikutus, myös vastasyntyneen vasan navan puhdistmiseen (laimennettuna suihkepullolla)
  • Kaliumpermanganaatti - verenvuodon pysäyttämiseen ja desinfiointiin iholle ja limakalvoille (esim. haavaumiin, märkiviin haavoihin), ei saa käyttää silmien pesuun, kylpynä esm.erilaisten ihon bakteeri- ja sienitulehdusten hoitoon

  • Erilevyisiä siteitä
  • Steriili sideharso, pumpuli
  • Terävät sakset

Kunnon tarkistaminen

  • Lämpömittari (mieluiten elektroninen)
  • Rasiat ulosteelle ja virtsalle (näytteet)
  • Vanupuikot

Ruoansulatuskanavan ongelmat


  • Hiilipasta - ripuliin
  • Pötsipasta Rumelan 
  • Itse kerään talteen myös kerinnän yhteydessä meidän DraamaQueen Liljan sylky/pötsinesteet ja pakastan pieniin annospusseihin. Tällä voidaan aktivoida nopeammin sairaan alpakan pötsin kierto.

Vitamiinit, hivenaineet

  • B12-, A-, D3-, E-vitamiini suomessa ei saa injektoitavia vitamiineja joka on todella harmillista.
  • E-vitamiini + seleeni - puutoksiin
  • Boviferm primo - vitamiinipommi (tilaan saksasta)

Muut

  • Metacam - kipulääkkeet ja kuumelääkkeet
  • Taskulamppu
  • Pyyhkeet
  • Pinsetit
  • Lateksihanskat
  • Suolaliuos
  • Kynsisakset

Tietenkin ensiapupakkauksen sisältö voi vaihdella tarpeidesi mukaan. On tärkeää muistaa, että jotkin lääkkeet tulisi säilyttää jääkaapissa.

Saatat ajatella, että alpakkojen terveyden seuranta on vaikeaa ja monimutkaista. 

Todellisuudessa, jos olet lauman kanssa päivittäin ja tunnet eläimesi hyvin, voit havaita muutokset ja poikkeavuudet erittäin nopeasti. 

On myös hyvä idea tehdä säännöllisesti aikaajoin tarkastus laumalle, punnita jokainen yksilö, arvioida kunto, tarkastaa iho, raajat, silmät, korvat. Varhainen muutosten havaitseminen mahdollistaa nopeamman ja yksinkertaisemman hoidon, puhumattakaan alhaisemmista hoitokustannuksista.

 . 

Perustiedot:

Aikuisen paino – 55-90 kg

Syntymäpaino – 6-10kg

Ruokinta/vesitys:

Vapaapääsy laitumelle. Tarvittaessa voidaan täydentää extra heinällä, kuten minä joudun tekemään. .

Vapaapääsy puhtaaseen ja raikkaaseen veteen. Tarkista vesi PÄIVITTÄIN.

Keritseminen:

Keritse alpakat keväällä. tai alkukesästä kun ilmat lämenevät ja yölämpö vähintään +5 jos ei ole lämpimiä sisätiloja.

Tarkista hampaat, silmät, iho, jalat/kynnet ja muu yleiskunto  keritsemisen aikana. Itse leikkaan myös kynnet kaikilta aina kerinnän yhteydessä. Sekä tarkisteaan tarvitaanko hampaita "trimmata"

Alpakalla ei kasva villaa hännän alla ja takapään alueella – joten pieni riski aina että kärpäsentoukat tai muuten alue voi tulehtua, kannattaa siis myös puhdistaa takapää jos näyttää likaiselta.

Kynnet:

Leikkaa kynnet tarvittaessa. Riippuen siitä, kuinka paljon ne liikkuvat kivisellä maalla, riippuen eläimetä kynnet joutuu leikkaamaan 2-4 kertaa vuodessa. Leikkaa kynnet niin, että ne ovat tasoissa anturan kanssa. Tarkista ja leikkaa nämä myös keritsemisen yhteydessä.

Kastrointi:

Lisää tietoa tulossa myöhemmin. 

Lisääntyminen:

Orit saavuttavat sukukypsyyden noin 2,5-3 vuoden iässä. Tällöin taisteluhampaat yleensä puhkeavat.

Emät saavuttavat sukukypsyyden noin 12-15 kuukauden iässä (45-50 kg).

Emät eivät tule "kiimaan" kuten monet muut eläimemme. Ne voivat lisääntyä mihin aikaan vuodesta tahansa. Ovulaatio tapahtuu parittelun jälkeen.

Orit voivat jahdata vastaanottavaista emää jopa 10 minuuttia, kunnes emä menee maahan parittelun sallimiseksi. Parittelu kestää yleensä noin 15-20 minuuttia (voi kestää jopa 55 minuuttia).

Ovulaation jälkeen (tai jos emä on tiine) emä ei ole vastaanottavainen ja kieltäytyy menemästä maaha, , juoksee karkuun ja sylkee, jos ori vähääkään osoittaa kiinnostusta tai yrittöä tulla lähelle..

Tiineys voidaan havaita ultraäänellä noin 30 päivän tiineyden jälkeen, mutta alussa voi olla vaarana että tiineys keskeytyy, joten parempi olisi on hyvä vahvistaa tiineys vasta  60 päivän jälkeen.

Tiineys kestää noin 342 päivää (vaihtelee 320-380 päivää).

Vitamiinilisät:

Alpakat tarvitsevat usein D-vitamiinilisää suomessa koska pitkä ja pimeä talvi. 

Madotus:

Alpakat tekevät tarpeensa tietyille alueille eli omaan vessaan eivätkä laidunna näiden lähellä, mikä vähentää matojen saantimahdollisuuksia.

Madota vain, jos havaitset että heillä on matoja (lähetä ulostenäytteet tarkistettavaksi, jos epäilet matoja). Suosittelemme yleensä madotusta, jos ulosteen munaluku ylittää 300 epg alle 1-vuotiailla alpakoilla ja yli 100 epg yli 1-vuotiailla alpakoilla.

Olisi hienoa jos on mahdollista pitää useampaa laidunta aluetta. ns kiertävä. Itse olen juuri raknetamassa uutta 4 lohkoa. Jotta kesällä voivat viikottain vaihtaa laiduntaa ja näin riski loisille vähentyy.

Uudet alpakat tulisi aina madottaa ennen laumaan tuomista.

Suomenssa ei ole tällä hetkellä rekisteröityjä tuotteita alpakoille , mutta lampaille ja vuohille tarkoitettuja matolääkkeitä pystyy hyvin käyttämääni – kuten Axilur.  Axilur hoitaa piiskamadot, lapamadot ja suolikaiset.

Annos jota olen käyttänyt on Jane Vaughin mukaan 20mg/kg ja 3 päivän ajan.

Ole varovainen matolääkkeitä käytettäessä, ettei madot pääse kehittämään enemmän vastustuskykyä yleisille matolääkkeillemme. Joten älä madota turhaan. Vain tarvittaessa.

Rokotukset:

  • Rokota 5-in-1 Bravoxin 10-tetanus ja klostridia vastaan. Annos on kaikille sama 2ml nahan Anna se ihon alle lapaan. 

             Cria tulee rokottaa 8-10 viikon iässä ja tehoste 4-6 viikkoa myöhemmin.

 Vuosittaiset tehosterokotukset tulisi antaa keritsemisen yhteydessä. (tästä ollaan myös sitä      mieltä että rokotuksen teho heikkenee jos eläin on stressin alla. Joten tee päätös itse ja konsultoi      oman eläinlääkärin kanssa.)

  • Jos on epäilys että alpakalla on Mycoplasma (tämä testataan verikokeella) niin siihen auttaa Tetracycline (eläinlääkärin antamana)
  • Syyhypunkkia vastaa Ivemectine 2ml /50kg kohden ja seuraava 7 päivän jälkeen 

Syyhypunkki-infektio voi ilmaantua ja levitä erittäin nopeasti. Iho muuttuu ensin punaiseksi ja laikukkaaksi, ja siitä tulee sitten erittäin kuiva ja rupinen. 

Infektion pääasialliset alkukohdat ovat korvat sekä jalkojen yläosat (etu- ja takajalat), vatsan alue ja hännän alla. Kun infektioalue on utareiden ympärillä, se voi tehdä crían imettämisestä vaikeaa, tuskallista tai mahdotonta emälle.

Ainoa tapa tunnistaa syyhypunkit varmasti on ottaa ihon raaputus tartunnan saaneen alueen reunoilta, siirtää se lasilevylle ja tarkastella sitä mikroskoopilla määrittääkseen, ovatko punkit Chorioptes, Sarcoptes vai Psoroptes. 

Eläinlääkärisi pitäisi pystyä tekemään tämä, mutta joskus punkkien löytäminen voi olla vaikeaa ilman kokemusta.

Yleisin alpakasta löydetty syyhypunkki on Sarcoptes, ja tämä infektio aiheuttaa eniten epämukavuutta. 

Erityistä varovaisuutta on noudatettava punkkien hoitamisessa, sillä Sarcoptes-punkit voivat tarttua myös ihmisiin, joten käytä suojavaatteita (pese jokaisen kosketuksen jälkeen) ja lateksihanskoja hoitaessasi alpakoitasi. Jos kärsit voimakkaasta kutinasta, muista kertoa lääkärillesi tästä kosketuksesta.



Miten tunnistaa mahdolliset ongelmat?

Alla lueteltujen asioiden havaitseminen voi viitata mahdollisiin ongelmiin. 

Ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi saadaksesi diagnoosin ja hoitoa. Tunnet itse alpakkasi parhaiten, joten käytä hyvää harkintakykyä päättäessäsi, otatko yhteyttä eläinlääkäriin vai ei.

Hätätilanteet

Nämä ovat tilanteita, jotka vaativat välitöntä ilmoitusta eläinlääkärille. Tämä on vain yleinen ohjeistus eikä kattava luettelo.

  • Tärinä tai nykiminen. 

  • Ripuli crioilla (vasoilla) 

  • Vakava ripuli aikuisilla. 

  • Reagoimaton tai makaava alpakka 

  • Vaikeutunut hengitys 

  • Äärimmäinen verenhukka

  • Nopea laihtuminen


Ei niin kiireellien-hätätilanne

Nämä ovat tilanteita, jotka eivät välttämättä vaadi välitöntä ilmoitusta eläinlääkärille, mutta ilmoitus tulisi tehdä niin pian kuin mahdollista.  Kannattaa myös muistaa, että mikä tahansa näistä voi nopeasti eskaloitua hätätilanteeksi. Tämä on yleinen ohjeistus eikä kattava luettelo.

  • Käyttäytymisen muutos

  • makoilu erillään laumasta 

  • Poikkeavat ulosteet 

  • Painon menetys 

  • Karvanlähtö 

  • Väsynyt alpakka

  •  Ontuminen 

  • Kyhmyt tai patit 

  • Ihon punoitus tai paksuuntuminen 

  • Kohonnut tai poikkeava lämpötila  (normaali lämpötila alpakoilla on Cria - 37.5 to 38.9 aikuisilla 39.0 to 39.9 Lämpötila joka on alle tai yli näiden on epänormaalia jolloin kannattaa harkita eläinlääkärin apua )

  • Ponnistelu varsinkin jos emä on synnyttänyt viime aikoina. Voi olla kyseessä jälkipoltot, joka viittaa että kohdussa saattaa olla vielä jälkeisiä, ja jos ei kaikki tule pois voi se eskaloitua kohtutulehdukseksi. (itsellä yhdellä emällä tämä tapahtunut.)


    LÄHTEET:

    Alpaca Breeders Reproduction Handbook. McMillan, E. ja Jinks C. & A

    Australian Alpaca Association: www.alpaca.asn.au

    Fowler, M.E.
    Medicine and Surgery of South American Camelids. Iowa State University Press, Iowa, U.S.A. 1989

    Hoffman, C., and Asmus, I.
    Caring for Llamas: A health and management guide. Rocky Mountain Lama Association, Colorado, U.S.A. 1989

    Johnson, L.W.
    The Veterinary Clinics of North America, Volume 5, No. 1: Llama Medicine.
    W.B. Saunders Co., Philadelphia, U.S.A. 1989

    Johnson, L.W.
    The Veterinary Clinics of North America, Volume 10, No. 2: Update on Llama Medicine. W.B. Saunders Co., Philadelphia, U.S.A. 1991